Ei pöllömpi päivä

Eipä ollut pöllömpi päivä tämäkään. Kyllä auringonpaiste saa ihmeitä aikaan. Mikähän viehätys minulla on noihin pöllöihin? Ne on niin miellyttävän näköisiä elukoita. Tein tuollaisen korvistelineen vanhasta taulunkehyksestä, jämätapetista ja rautalangasta. Vielä kun pääsisi käyttämään korviksia, tällä hetkellä pikkuinen on heti niissä roikkumassa, joten tovin vielä odottelevat käyttöä!

                          Auringonsäteitä kaikille!

Akun lataus

Tänään latasin akkua valolla, tuo luonnonlaturi on ollut ikuisuuden kateissa! Pulkka luisti, linnut lauloi ja pikkuiselle uni maistui.

Päivän hiljainen hetki

Lapset nukkuu, mies töissä. On päivän hiljaisin hetki kera ajatusten. Päässä pulppuaa kaikenlaista, touhukas viikko takana. Hiihtoloma, vaikkei hiihdettykään. Käytiin uimassa, jumpassa, liiikennekaupungissa, perhekerhossa, metsässä, anoppilassa, kirpputorilla sekä leivottiin ja ulkoiltiin paljon. Ihaninta tässä viikossa oli kiireettömyys, ei ollut aikataulua, tehtiin ja mentiin kun huvitti.

Ostin lankaa ja taas neulon pipoa, niitä on jo aika monta, muttei yhtään liikaa. Nojatuoli kutsuu kun kiikkustuolia ei ole. Sitten muutama sivu Tuomas Kyröä  ja hyviä ötyjä!

Päiväettoneet hämyisässä kammarissa!

Eli päiväunet hämyisässä huoneessa! Nukuin tänään pikkuisen kanssa 3 tunnin päiväunet. Ihanaa, kyllä olin niiden tarpeessa. Nyt jaksaa taas uudella tarmolla. Mieleeni juolahtaa usein sanoja lapsuudestani, niinkuin tuo kammari-sana. Mummolassani huonetta, missä mummo nukkui sanottiin juuri kammariksi. Sitten taas toisen mummoni luona huoneita sanottiin mökeiksi. Oli pikku-mökki ja iso-mökki. Tuvasta kun meni ovet isoon ja pieneen huoneeseen. Hassua tämä suomenkieli.

                            HIIHTOLOMAN RIEMUJA!

Pikkuinenkin alkaa viihtyä puistossa hyvin. Sisko ylpeänä vetää veljeä kelkassa, kun toinen ei osaa vielä kävellä.

NELJÄN TÄHDEN LOUNAS!

 Tyttäreni on innostunut ruokaohjelmista ja Neljän Tähden Illallinen kuuluu suosikeihin. Olemme jo aiemminkin toteuttaneet omat illalliset. Ruokaa ei kuitenkaan saa etukäteen kertoa vaan silmät kiinni odotetaan pöydässä mitä siihen kannan. Tänään oli lounaan vuoro. Täytettyjä ohukaisia, salaattia sitruuna -vinegretillä  sekä patonkia. Kesken lounaan kuului kommentti: tää on niin ihanan raikasta tää salaatti! Äiti sai ruoasta ja tunnelmasta molemmista kuusi pistettä eli täydet , hyvä minä! Tunnelman takasi yksivuotias, joka piti koko lounaan ajan omaa showtaan!

                           Isällä vähän suurempi annos.

Pikkuinen apulainen keittiössä!

KERHOA JA YSTÄVIÄ!

Tänään oli minun ja pikkuisen kerhopäivä. Ihanat ystävämme tuli myös kerhoon ja saimme leikkiä ja laulaa heidän kanssaan. Toivon, että ystäviä ehtisi näkemään useammin , mutta toiset asuvat eripuolella Suomea. Hyvää ystävyys säilyy kyllä vaikka yhteydenpidossa olisi pitkäkin väli.Kotimatkalla koukkasimme ekaluokkalaisen koulusta ja sattuipa penkkarirekka pyyhältämään ohi. Sieltä sitten lensi herkut kahvipöytään. Kiitos!

Tänään ei tarvinnut kokata, koska olin ruoan tehnyt jo illalla valmiiksi. Maanmainiota kasvis-kaalilaatikkoa ja kera puolukkahillon tietysti. Tässä teille helppo ohje ilman lihaa tai soijarouhetta.


KAALILAATIKKO

2 rkl öljyä
2 sipulia
1,2 kg keräkaalia
siirappia 4 rkl
meiramia 1 rkl
puuroriisiä 1,5 dl
kasvislientä n. 4 dl
2 dl ruokakermaa
(mustapippuria)

Kuullota sipuli öljyssä, lisää kaalisuikaleet ja hauduta kannen alla noin puoli tuntia. Lisää siirappi ja meirami. Laita seos voideltuun uunivuokaan, lisää riisi sekä kasvisliemi, mihin on sekoitettu ruokakerma. Sekoita ja ripsauta päälle halutessa mustapippuria. Sitten uuniin 200 astetta noin tunti ja avot!

                      Hyvää ja yksinkertaista!

LEIVÄN PAISTOPÄIVÄ

Meillä on huumaava leivän tuoksu. Otin just kaksi ruisleipää uunista. Sain tannoin ystävältäni leipäjuuren ja siitä saakka olen itse ruisleivät paistanut. Nyt vaan odotellaa, että hieman jäähtyvät ja saa kannikat leikattua. Lapsuudessa usein heräsin sunnuntaina mummolassa ollessani ihanaan leivän tuoksuun ja välillä oli myös piirakat tai sultsinat tehtynä kun heräsin. Mikä päivän aloitus!

Meillä tämä päivä alkoi mannapuurolla ja mustikkasopalla.

Nyt on näköjään muistelot päällä, kun koko ajan juolahtaa mieleen lapsuuden juttuja!

                              Onneksi on muistot!

YSTÄVIÄ JA KORTTIASKARTELUA

On aina ilo saada ystävä kylään. Saa vaihtaa rauhassa kuulumiset sekä ilot että surut. Sain tuomisena tulppaaneja, pikkuleipiä ja tomaattikeittoa. Aika luksusta!

 Ystävänpäivä lähestyy ja haluan muistaa ystäviä korteilla. Ekaluokkalainen tyttäreni innostui askartelemaan kortteja. Olimme aiemmin ostaneen Djecon tarroja, mistä sai suloisia kukka-ja taulukortteja. Miten taitavia ekalukkalaiset jo ovat , mutta välillä niin itsekriittisiä. 
Koitan kovasti kannustaa ja rohkaista, että saisi hyvät eväät elämään!

                             Ihanaa, että on ystäviä!

MIKÄ NIMEKSI?

Tilda Inkeri oli mun mummo. Ihana harmaahapsinen nutturapää. Mummo elää rakkaana muistoissani ja sen vuoksi valitsin nimen blogilleni hänen mukaansa.  Olen Itä-Suomesta kotoisin oleva perheenäiti. Nautin arjen pyörityksestä ja lasten kanssa puuhailusta. Siinä sivussa koitan tehdä käsitöitä, hoitaa kuntoani ja yritän elää luontoa kunnioittaen. Pääni on pullollaan ideoita, joita yritän ehtiä toteuttaa. Haaveeni olisi asua joskus puutalossa, 

mitä ympäröi puutarha. Ehkä joskus, ehkä joskus.... 

Haluan jakaa kanssanne näppäriä niksejä ja hauskoja ideoita.  Sain kerran vallottavan kirjeen , mikä oli tehty jostain vanhasta kuvastosta. Tänään kaivoin ompelukoneen esiin ja päätin tehdä kirjekuoria vanhasta Gunrun Sjödenin kuvastosta. Kuvaston sivut ovat niin kauniita etten sitä raaskinut heittää roskiin , joten tässäpä päivän idea !

Onnea on käpertyä nukkumaan kahden nuhanenän viereen. 

Hyvää yötä, kauniita unia ja bye bye oli mummoni tapana sanoa kun me lapsen lapset kömmimme yläkertaan nukkumaan. Näihin sanoihin on hyvä lopettaa tältä erää.